25.2.2006 kävin hakemassa itselleni pienen pienen karvapallon. Tämä pörröinen perro oli ristitty jo ennen hakumatkaa Louiseksi. Niin ei Thelma ilman Louisea.

Siitä lähti sitten nuoren perron elämä liikkeelle. Ensimmäisenä liityimme pelastuskoirien treeniporukkaan, missä jäljenharjoitelu pääsi hyvälle alulle. Nenähommat sujuivat neitiltä vallanmainiosti ja samalla suoritettiin seuramme (KPSH) pentukurssi. Loppukesästä päästiin kokeilemaan raunioilla tuulilähtöjä. Nenä toimi hyvin, mutta Louise ei voinut ymmärtää miksi se tuttu ihminen meni piilon ja outoon asentoon. Viimeiset 1,5m maalimiehen luokse olivat neidistä varsin jännittäviä. No makkararinki ja helpot harjoitukset saivat neitin kuitenkin toimimaan viimeisillä kerroilla.

Talvi harjoiteltiin PK-tottis juttuja ja aloitettiin agility. Louisen silmät syttyvät samantien kun ne osuvat ensimmäiseen esteeseen. Agility radalla neidistä saa irti jo aivan eri volyymilla. Pehmeä tyttö muuttuu vauhdin hurmassa tuliseksi espanjattareksi, jonka vauhdin hurma vain kiihtyy radan edetessä. Agility onkin osoittaunut meidän yhteiseksi lempilajiksi, jossa yhteistyö sujuu parhaimmillaan.

Keväällä 2007 aloitimme taas PEKO-haku harkat ja vanhat ongelmat pääsivät voitolle. Palasimmen makkararinkiin ja kokeilimme karkaavaa maalimiestä. OHO! Louise kiitikin kahta sataa paikalle ja homma oli suoritettu. Toivottavasti päästään jatkamaan samaa rataa eteenpäin.

Olinpa unohtaa... Onhan Lupi käynyt myös kauneuskilpailuissa. Ensimmäiseen kauneuskisaan neiti osallistui Jyväskylän KV-06 pentuluokkaan. Tuliaisina oli KP-2 eli Louise oli 12 pennusta toinen ja sai kunniapalkinnon. Seuraavaksi starttasimme sitten juniorikehään Messarissa. Tuloksena junioriluokan 3 ja ERI. Näitä karkeloita ehditään vielä ennen matkaa jatkaa Leppävirran ryhmänäyttelyssä.

Tässä oli pieni esittely Louisesta!

T: Maikki